Chempoliksen, Fortumin ja NRL:n yhteisyrityksen Numaligarh Biorefinery Limitedin etanolia tuottava biojalostamo käyttää raaka-aineenaan vuodessa 300 000 tonnia bambua. Vuonna 2020 käynnistyvä jalostamo tulee olemaan maailman ensimmäinen bambua hyödyntävä biojalostamo. Luonnonvaraisesti Koillis-Intiassa kasvava bambu on yksi maailman nopeimmin kasvavista biomassoista ja sen kemiallinen koostumus muistuttaa lehtipuuta. Bambu on ideaalinen raaka-aine puhtaalle uusiutuvalle energialle, biopolttoaineille ja biokemikaaleille.

Biojalostamo tulee sisältämään laitteet bambun haketukseen ja varastointiin sekä bambun prosessointiin Chempoliksen kehittämällä ainutlaatuisella formicobio-teknologialla. Jalostamon yhteyteen rakennetaan myös voimalaitos, jossa tuotetaan lämpöä ja sähköä biojalostusprosessin jäännösjakeista.

Chempoliksen kumppanit ovat valinneet käyttöönsä Chempoliksen ns. 3G-teknologian, koska kilpaileviin ns. 2G-teknologioihin verrattuna formicobio-teknologia mahdollistaa taloudellisesti kannattavamman ja ympäristöystävällisemmän biojalostuksen.

Nämä edut perustuvat biomassan selektiiviseen fraktiointiin. Chempoliksen patentoimalla teknologialla biomassasta saadaan tuotettua enemmän myytäviä tuotteita ja biojalostuksen käyttökustannukset ovat alhaisemmat, koska puhtaan selluloosan hydrolyysivaiheessa tarvitaan vähän entsyymejä.

Chempoliksen formicobio-teknologia sisältää seuraavat pääosat:

  • bambuhake fraktioidaan komponenteikseen bioliuottimella
    biomassajakeet jalostetaan etanoliksi, etikkahapoksi, furfuraaliksi ja ligniinipitoiseksi biohiileksi
  • bioliuotin ja vesi otetaan talteen ja kierrätetään

Numaligarhin tehtaalla tapahtuva biojalostus tulee olemaan erittäin ympäristöystävällistä. Kun etanolia valmistetaan Chempoliksen formicobio-teknologialla, bambu prosessoidaan kokonaisuudessaan hyödynnettäviksi tuotteiksi eikä biojalostuksessa käytetä elintarvikepohjaisia raaka-aineita. Myös bioliuotin ja vesi kierrätetään, jolloin voidaan minimoida päästöt vesistöihin. Prosessin bioliuotin sisältää vain luonnossa esiintyviä ja biohajoavia komponentteja. Teknologia mahdollistaa myös bambun sisältämän tuhkan käytön lannoitteena.

Tehtaan biojalostusprosessi on myös energiayliomavaraista, joten tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat vähäisiä.